Julkaisu Objects Collecting People (toim. Kristina Tohmo, Johanna Perheentupa ja Matt Poll,) kertoo harvinaislaatuisesta kohtaamisesta kulttuuriesineiden, niiden alkuperäisten omistajien perillisten ja kahden museon välillä.

Tarina seuraa australialaisen arrernte-kansan esineiden matkaa. Saksalainen lähetyssaarnaaja Oskar Liebler työskenteli Hermannsburgissa Keski-Australiassa 1900-luvun alussa. Hän keräsi lähes 2000 kulttuuriesinettä paikallisilta ensimmäisiltä kansoilta. Osa hänen kokoelmastaan päätyi Suomeen.

Sata vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2018, arrernte-yhteisön jäsenet Lofty Katakarinja ja Shaun Angeles matkustavat Suomeen, saadakseen yhteyden kadonneeseen kulttuuriperintöönsä. Esineet ja niiden alkuperäiset omistajat kohtaavat jälleen.

Julkaisu perustuu monivuotiseen yhteistyöhön Helinä Rautavaaran museon, Suomen kansallismuseon, Strehlow Research Centren, Sydney Universityn ja Nura Gili Indigenous Programs Unitin (UNSW) kanssa. Yhteistyötä on tehty Koneen säätiön tuella.

******

The publication Objects Collecting People, edited by Kristina Tohmo,
Johanna Perheentupa and Matt Poll, is based on a project by the Helinä
Rautavaara museum. It documents a rare encounter between cultural
objects, the heirs of their original owners and creators, and two
museums.

The storyline follows the journey of these objects collected by
missionary Oscar Liebler, who worked in Hermannsburg in central
Australia in the early 20th century. Liebler collected approximately
2000 cultural objects from local First Nations communities, among which
were the Arrernte Peoples. A part of his collection ended up in Finland.

A hundred years later, in June 2018, two members of the Arrernte
community, Lofty Katakarinja and Shaun Angeles, travelled to Finland to
learn about the extent of their cultural footprint now in the northern
hemisphere, reuniting the objects with people who are their cultural
inheritors.

The project involved several partners: the National Museum of Finland,
the Strehlow Research Centre, the University of Sydney and the Nura Gili
Indigenous Programs Unit, UNSW, and was implemented with the support of
the Kone Foundation.